Helteiden herkku

Piirakka meni nopeasti parempiin suihin ettei kuvaamaan ehtinyt ;P Nami, nam! Siitä huolimatta suosittelen; nopea,helppo,vähän raaka-aineita.

Reseptin löydät täältä myös!

Retro PihaKiikku

Nyt viimein lupaamani PihaKiikku-postaus. Sain siis syntymäpäivälahjaksi tämän upeuden. Keinu on perujaan naapurikunnasta -muistaisin, ja siskon mies kunnosti sen tuohon kuntoon jossa sen sain!

Meidän täytyi vain maalata runko ja istumalaudoitus.

Runkoon maalia valitessa mielessäni pyöri herkulliset pastellin erisävyt: mintunvihreä tai hempeä vaaleanpunainen. Tai vastaavasti jokin perusväri: punainen tai vihreä. Uskallusta jäi kuitenkin puuttumaan ja päädyin todella varmaan valintaan; vaalean harmaa runkomaali ja lämpimän ruskea öljykäsittely laudoille.

Runko ja laudoitus ilman maalia

Tikkurila Valtti terassiöljy/ Tikkurila Unica ulkomaali

Maalaus olikin helteiden ansiota todella nopea toimitus. Maali kuivui lähes samantien vaikka maalasimme varjossa. 

Kiikussa on mukava istuskella nauttien aurinkoa. Joskus iltaisin istun (jos ehdin/maltan) siinä ja katselen puutarhan vehreyttä. Siitä on parhaimmat näkymät pihasta.

Kiikun taakse kaipailisin jotain vehreyttä myös, ehkä jokin köynnös...

Rusettikengät...hohhoijaa ;)

Eikös olekin kaunis tuo Tähtisilmä? Jälleen yksi uusi lemppari kesäkukka.

Helteet ja pihakiikkusäät jatkuvat edelleen B)

Nautitaan tästä!

Purjeet ylös! Hiio-hoi!

Terveisiä Ruotsin-laivalta! 

Jonkin aikaa emmittiin tohdittaisiinko lähteä lasten kanssa risteilylle. Mitä siellä olisi lapsille? Kuluisiko lasten aika mukavasti? Entäpä itse, viihdynkö laivalla? Pitäisikö lapsia varjella humalaisilta?

Epäilyksiä herätti tuttava perheen kokemukset risteilyltä jonka tekivät talviaikaan kilpailevalla laivayhtiöllä. Siellä lapsille ei ollut ollut paljoakaan tekemistä ja aika oli käynyt aika ajoin pitkäksi. Tätä pelkäsin myös laivaan noustessa.

Risteily osoittautui oikein kivaksi. Lähdimme siis Turusta aamulaivalla, olimme yöpyneet edeltävän yön hotellissa satamassa. Laivalla lapsille oli järjestettyä ohjelmaa koko päivän ajaksi tasaiseen tahtiin. Ja laivalta löytyi myös kaksi erillistä leikkipaikkaa joissa molemmissa PALLOMERI!!!

PallomeriPallomeriPallomeriPallomeri

Leikkiohjelmaa vetivät ketkäs muutkaan kuin Muumit! :) Muumipeikko ja PikkyMyy olivat siis risteilyllä mukana ja pitivät leikkituokioita; pelejä, kasvomaalausta ym -ja he ovat siis joka päivä laivalla. Näiden ohjelmanumeroiden välissä ehti hyvin tehdä ostoksia kosmetiikan ja karkkien parissa. 

Etukäteen olimme varanneet paikan laivan buffetista ja se kyllä kannatti! Sillä osa joutui jonottamaan pöytiin ohjausta kun me taas saimme suunnata suoraan omaan pöytäämme. Taksisesti ruokimme Pellavapään ensin ja lykimme hänet rattaisiin päiväunilleen niin saimme kolmisin syödä "rauhassa" lounaan.

Buffeteissa on se vika ettei millään jaksa syödä niin paljon kuin silmät söisivät. Oma lempparini oli kylmät antipastit joita hainkin vielä syötyäni jo jälkiruuan ;)

Laivaan noustuamme suuntasimme ensin hytille tyhjäämään kädet kaikesta tavarasta ja kiiruhdimme sitten aurinkokannelle. Kiiruhtaminen osoittautui ihan turhaksi sillä hienot saaristomaisemat olivat nähtävillä liki koko matkan. Kannella kävimmekin useampaan otteeseen nauttimassa päivästä ja nukuttamassa Pellavapäätä voimaunille.

Äiti, tuu kattomaan! Meri ottaa vaahtokylpyä!

Purjeet ylös! - neiti 3v. viihdytti kanssamatkustajiaan :D

Avomeri 

Iltatouhuen koittaessa vetäydyimme hyttiin rauhoittumaan. Illalla ei mennytkään kauaa kun lapset sammuivat päivän riennoista uupuneina. Kolmevuotiaamme kysyikin ennen matkaan lähtöä:

" Äiti,millaista siellä veneen häkissä on nukkua?"

Takaisin Turun satamaan päästyämme suuntasimme Tampereelle yhdeksi yöksi miehen siskon luokse, ja sieltä miehen kotikonnuille hakemaan koiraa ja sieltä kotiin...Puuh. Kotiin oli niin ihana tulla! Neljä yötä nukuttiin kuinka sattuu; perhepedissä,lattialla, hetekassa,sohvalla...

Nyt oma sänky...ZZZ.

Tässä vielä aikasta magee 'kasvomaalaus' ;)

Nyt mentiin!!

Me lähdetään nyt lomareissuun!! Jee :) 

Hellettä luvattu. Asfaltti polttaa. Meri odottaa.

See U :)

Lasten reput; Tohvelisankari


P.s. Cosmos-kukka on tämän kesän suosikki kesäkukkani!
Kuvassa tuo valkoinen, kukkii koko ajan.

Myllykallio

Paatti kalarannassa

Moi!

Näyttäisi siltä että, olen aloittanut huomaamattani Mission; tutustuta lapset lapsuuden maisemiin. Kesäkuun alussa käväistiin jo lossiajelulla, joka oli äärettömän jännää neidin mielestä. Varsinkin kun paluu matkalla sai kirmata tyhjällä lossin kannella ja vilkutella lossikuskille :) 

Käväisin lasten kanssa kuluneella viikolla suht pikaiseen kotopuolessa ja perjantai aamulla teimme tutkimusretken Myllykalliolle. 

Vanhaa Kalarantaa pitkin suuntasimme Myllyn luokse. Kuinka kauniita maisemia saimmekaan katsella aamuauringon paisteessa. 

Kävimme kolkuttelemassa myllyn ovea mutta se oli pettymykseksemme lukossa. Ehkä ihan ymmärrettävää suojella tällaista kaunista ja vanhaa kohdetta ilkivallalta.

Onneksi retkikuntamme ei häkeltynyt kummemmin lukitusta ovesta vaan jatkoimme retkeä maistelemalla kesän ensimmäisiä metsämansikoita ja mustikoita.

Lapsuuden kouluni sijaitsee ihan kivenheiton päässä Myllystä -niin kuin kaikki tässä piskuisessa kaupungissa.

Kävimme siis samalla keinumassa ja testaamassa liukumäen tuttuakin tutummassa pihassa. 

Piha toi mieleen hirmuisen määrän muistoja lapsuudesta.

Pihalla oli edelleen liukumäki noilta ajoilta ja sitäkin kävimme kokeilemassa. Kuvaa en tästä saanutkaan kun olin itse laskemassa mutta se näkyy tuossa kuvassa aikalailla taka-alalla.

Rengaskeinu oli extemeä

Semmoinen oli meidän perjantainen aamuretki! Retki Majakkasaarelle olisi myös mukava...ehkä jo tänä kesänä..

Nyt ollaan päästy vihdoin koko perhe kesälomalle! B)

Seuraavaksi yritän saada aikaan juttua siitä pihakiikusta...

Unohdettu kasvimaa

Se melkein pääsi yllättämään! Nimittäin kisaväsymys puutarhassa. Joka kevättalvi puhkun intoa päästä puutarhaan kukkapenkkejä kaivamaan ja kasvimaata laajentamaan. Tänään sitten näin ensimmäisiä merkkejä kisauupumuksesta; rehottava kasvimaa jossa käynyt myös vierailijoita :/

Herneet lupaavasti kukassa

Pemotettu ja hoitamaton Porkkanapenkki

Oikeastaan minulla on vasta kasvimaan alku. Viime kesänä hankin kaksi viljelylaatikkoa ja tarkoitus on hankkia myöhemmin lisää. Ihan hyvä päätös sillä aika ei tunnu riittävän ihan joka puolelle. Toiseen laatikkoon istutin herneitä, salaattia ja pinaattia. Samassa laatikossa rehottaa ruohosipuli tyytyväisenä. Herneet olivat lähteneetkin hyvin kasvamaan ja kukkimaan. Muutama herneenpalon alkukin jo näkyi! Jee! 

Olin jo lähes luovuttanut herneiden tukivarsien asettelujen kanssa sillä meidän koira kävi niitä sieltä repimässä ja pilkkoi tyytyväisenä paloiksi. Aargh! Etsi oma keppisi.

Samasta viljelylaatikosta otin ylös kaikki pinaatin ja laitoin uutta tulemaan.

Toiseen laatikkoon laitettiin retiisejä kaksi riviä ja loput porkkanaa. Porkkanaa kokeilen ensimmäisen kerran ja vähän jännittää riittääkö laatikon syvyys. Retiisit lähtivät hyvin kasvuun ja niitä olikin kiva maiskutella kesän alussa. Mutta ne kasvoivat ihan hirmu vauhtia ja revin ylös ne toissa viikolla koska olivat jo pienen punajuuren kokoisia ja maistuivat puisevilta. No ensi vuonna hieman hillitymmin retiisiä.

Tässäkin penkissä koira oli käynyt! Onneksi oli kaivanut kuoppansa juurikin tuohon retiisien kohdalle. 

Kukkapenkkeihin kurkistaessa totesin,että innostus on sotkenut keskittymiskykyni sillä palava rakkaus olikin tarha-alpia. Huups! Ja oudointa on etten löydä koko palavaa rakkautta..

Tarha-alpihan se siinä

Jos Palava rakkaus on hukassa niin kuistilta löytyi todella kaunis mutta särkynyt sydän.

Lounaaksi tein Valion reseptin mukaan pinaattikeittoa. Maistui!

Pitäkäähän huoli kasvimaistanne! Nyt helteestä nauttimaan pihakiikkuun!

Hellepäivän pikaiset räpsyt

Meidän perheen karvakamu on todellinen vesihirmu! Siksi onkin tosi kätevää että meiltä lähimmälle rannalle on matkaa vain noin 700 metriä. Ja sekin tie leppoisasti laskevaa alamäkeä. Tästä samaiselta rannalta päästään aina talvisin meren jäälle kävelylle.

Sen verran pikainen lähtö tuli etten havainnut ottaa pyyhkeitä mukaan muksuille mutta hyvinpähän pärjäsivät ilmankin. Tarkoituksena kun oli vain uittaa koiruus mutta rannalle päästyämme neiti oli salaman nopeana ilkosillaan ja ilmoitti 

menevänsä uimaan! :) 

Ranta on aika pieni mutta positiivista siinä on sen hyvä hiekkainen pohja, suojaisa paikka, ei pahemmin virtauksia ja rannan jakaa kahtia vanha laiturin kivipohja tai jokin aallonmurtaja. Eli toinen puoli on virallisesti uimareille ja toinen -kaislikkoisempi puoli- koirille. 

Jos lapset täytyy useimmiten repiä kivasta paikasta itkupotkuraivarien saattamana niin koiralle käy samoin uimasta poislähtiessä! :/

Kuvat näpsäisin miehen puhelimella...miksei se järkkäri ole oven kahvassa!!!

Maalla vai Kaupungissa?

Niin. Kysyn nyt sinulta asutko tai asuisitko mieluummin Maalla vai Kaupungissa?

Luulin saaneeni omalla kohdallani tähän vastauksen silloin kun muutimme Kaupungissa omaan taloon ja sain pihipiirin missä hääriä. 

Miksi sitten löydän ajatukseni harhailevan ja haaveilen maalle muuttamisesta!? En tiedä sitä itkekään. Tiedän vain sen, että kesä herättää minussa tällaisia ajatuksia.

En voisi asua maallamaalla- siis 80km päässä ensimmäisestä isommasta pitäjästä keskellä korpea lehmälaumaa paimentaen. Noup! ;) 

Vaan vähän syrjemmässä kuin tässä tilkkutäkkisessä kortteliviidakossa. 

Miksi Maalla? 

Kaipaan tuttavallisia naapureita, jotka saattavat piipahtaa käymään ihan vaan muuten vain.

Kaipaan yhteisöllisyyttä; pieni kylä puhaltaa yhteen hiileen. Et ole nobody vaan SenjaSen talon emäntä ;)

Kaipaan tilaa. Sitä kun oma tontti rajoittuu metsään,peltoon, jorpakkoon!

No onnekseni pääsen nauttimaan tällaisesta arjesta aika usein! Kylläkin vain vierailijana ja sivusta seuraajana mutta SILTI!!

P.s. Kyllä tämä tästä kun pimeät tulevat! Katovalot on oltava ;D